Koirien kanssa olen ollut tekemisissä koko elämäni ja meillä on aina ollut koiria taloudessa. Tälläkin hetkellä koiria löytyy 5, kaikki jämtlanninpystykorvia.
Olen aina ollut kiinnostunut koirista ja pienestä tytöstä lähtien olen kulkenut isäni mukana metsällä hirvijahdissa ja treenaamassa koiria. Isäni onkin ollut tärkeä tuki ja innoittaja metsästys- ja metsästyskoiraharrastuksen parissa. Isälläni on myös oma kennel, Pionharjun kennel, ja hän on kasvattanut jämtlanninpystykorvia vuodesta 2002 lähtien. Kennelille on myönnetty v. 2015 kultainen kasvattajamerkki ja v. 2017 Vuolasvirta-palkinto. Isäni ansiosta olen siis päässyt seuraamaan myös kasvatustoimintaa läheltä pienestä tytöstä lähtien.
Vaikka koiria meillä on ollut aina, ensimmäisen oman koirani sain vuonna 2007. Koira oli FI KVA Pionharjun Nuppu. Itse en vielä silloin ymmärtänyt metsästyskoirista juuri mitään, mutta Nupun kanssa harrastin kotona ahkerasti agilityä ja tottelevaisuuskoulutusta. Nupusta tuli Suomen käyttövalio 3,5 vuoden ikäisenä ja Nupulla teetettiin yksi pentue. Nuppu jouduttiin valitettavasti lopettamaan 28.10.2011 selkärangassa olleen luusyövän vuoksi.
Nupun jälkeen seuraava koira tuli v. 2012 Raikukorven kennelistä, FI KVA Raikukorven Wendi. Wendi on minun lisäkseni myös isäni nimissä. Wendi näytti jo nuorena hirvikoiran elkeitä ensihaukun kajahtaessa alle 6 kuukauden iässä. Wendi haukkui itsensä Suomen käyttövalioksi seuraavana syksynä 1v 7kk iässä. Wendin kanssa starttasin myös itse ensimmäiseen hirvenhaukkukokeeseen vuonna 2013. Päivä oli tapahtumarikas löytöhaukun karatessa ja koira meinasi myös jäädä hirven kanssa auton alle. Silloin tuumasin, etten enää kokeisiin starttaa, mutta eihän noista kinkereistä malta olla pois ja nyt koekäyntejä koiranohjaajana on kertynyt päälle toistakymmentä ja jonkinlaista menestystäkin on tullut. Tuomarointeja sitäkin enemmän. Hirvenhaukkukokeiden tuomarikortin suoritin syksyllä 2018 ja nykyään minut löytääkin useimmiten haukkukokeista joko tuomarina tai koiranohjaajana.
Seuraava oma koirani syntyi vuonna 2014, Pionharjun Gini. Gini jätettiin itselle kasvamaan Wendin ensimmäisestä pentueesta. Ginin kanssa opettelin lisää hirvikoiraharrastusta, mutta kokeisiin ei olla startattu kuin kerran. Vaikka Gini ei olekaan suunnittelemani kisa- tai jalostuskoira, on se kuitenkin oiva hirvi- ja harrastekoira. Gini haukkuu myös karhua ja sille on ammuttu 5 villisikaa. Ginin luonne on täyttä kultaa ja sen kanssa pystyy harrastamaan kauden ulkopuolellakin monipuolisesti koiran luonteen ja suuren miellyttämishalun ansiosta.
Vuonna 2018 Wendin toisesta pentueesta kotiin jäi narttu, Pionharjun Lara. Lara on ensimmäinen koira, jonka koulutuksesta hirvikoiraksi olen pääosin vastannut itse. Lara onkin osoittautunut oivaksi suurriistakoiraksi, koska sitä kiinnostaa hirven lisäksi myös karhu. Ainoa "miinuspuoli" on, ettei koiraa tahdo saada hirviltä pois. Toisaalta positiivinen ongelma. Lara on tähän mennessä ylittänyt kaikki odotukset saavuttaen Suomen käyttövalion arvon 2.11.2020 ja Suomen muotovalion arvon 31.7.2021. Kyseessä on siis ensimmäinen oma kaksoisvalio. 31.8.2021 Lara toteutti myös haaveen karhunkaadosta omalle koiralle, kun passimies pääsi Laran 2h työskentelyyn ampumaan 205kg uroskarhun.
Metsästyskoirien kasvatuksessa pidän riistaveren rinnalla yhtä tärkeänä myös ulkomuotoa. Nämä ovat kuitenkin työkoiria ja terve rakenne on työskentelyn kannalta tärkeä. Tavoitteenani on kasvattaa riistaverisiä, terveitä ja ulkomuodollisesti rodunomaisia koiria, joista on iloa omistajille useamman vuoden ajan. Koirat ovat itselleni perheenjäseniä, joiden kanssa puuhailen myös jahtikauden ulkopuolella, mm. jäljitystreenejä kesällä ja vetohommia talvella. Pyörin myös aktiivisesti koirien kanssa näyttelyissä ympäri vuoden.
Kasvattajana pyrin olemaan kasvattien omistajien tukena ja apuna aina tarvittaessa. Toivonkin, että minuun ollaan yhteydessä sekä positiivisissa että negatiivisissa asioissa. Pyrin myös kannustamaan kasvattien omistajia harrastamaan koirien kanssa, etenkin jos kyseessä on uusi hirvikoiraharrastaja. Kokeissa ja näyttelyissä käymällä tutustuu uusiin ihmisiin ja sieltä voi löytyä itselleen elinikäisiä ystäviä.
Kasvattajana pyrin olemaan kasvattien omistajien tukena ja apuna aina tarvittaessa. Toivonkin, että minuun ollaan yhteydessä sekä positiivisissa että negatiivisissa asioissa. Pyrin myös kannustamaan kasvattien omistajia harrastamaan koirien kanssa, etenkin jos kyseessä on uusi hirvikoiraharrastaja. Kokeissa ja näyttelyissä käymällä tutustuu uusiin ihmisiin ja sieltä voi löytyä itselleen elinikäisiä ystäviä.